Vielä pari viikkoa sitten murehdin kylmää säätä ja odotin, milloin lämpenisi sen verran, että parvekkeelle uskaltaisi jo istuttaa jotain muutakin kuin orvokkeja. Nyt tilanne on pikemminkin päinvastainen: huolestuttaa, miten tähän asti sisällä asuneet tomaatintaimet ja ananaskirsikantaimet selviävät huumaavassa paahteessa 😀

Partsilla on vielä aika hiljaista, sillä en ole ehtinyt käydä edes toriostoksilla. Kevätmessuilta ostetut orvokit rehottavat onnellisina, narsissit alkavat olla jo vainaita, ja taimilapset totuttelevat ulkoilmaan varjossa kaiteen vieressä. Kai ne pitäisi pian siirtää jo isompiin ruukkuihin.

Niin ja onhan partsilla myös kottikärryt, jotka toiveikkaana intopenttinä ostin tulevalle mökilleni! Mitäs siitä, että mökkiä ei vielä ole :D. Ihanan mummonmökkini olisi kuitenkin pian syytä löytyä ihan jo siksikin, että saan parvekkeen siihen käyttöön, mihin se kuuluukin – eli vakavasti otettavaan viherpeukalointiin 😀

Laitoin tänään ruusupavun ja päivänsinen siemenet likoamaan nopeamman itämisen toivossa ja ajattelin illalla tökkiä ne multaan. Tänä vuonna ruusupavuille on tulossa sekä valkoisia että punaisia kukkia, ja sen huomaa näköjään jo siementen väristä :). Ruusupavun paikka viljelylaatikon reunoilla on vanha tuttu, mutta päivänsinen tulevaa kotia mietin vielä. Jos se kasvaa isoksi ja vahvaksi, se voisi kyllä peittää kauniisti vesirännin, jota pitkin on aikaisempina kesinä kiipeillyt hyasinttipapu.

Ja pian pitää päästä jo torille taimiostoksille, ja ehkä piipahdan myös jossain isommassa taimimyymälässä.

Jee, kesä on vihdoinkin täällä 😊!