Kyllä, kompostointi onnistuu myös kerrostaloasunnossa Bokashin avulla.

Pakkohan se on uskoa, kun  tuli itsekin kokeiltua. Epävarmuus ehti iskeä useampaan kertaan ja parissa kohtaa jopa hirvitti, mutta multaahan siitä lopulta syntyi – muutamassa viikossa.

Tapasin Lindan muutama vuosi sitten messuilla. Hän esitteli minulla Bokashi-ämpäriä sekä puhui fermentoinnista, EM-mikrobeista ja rouheista. Olin aivan äimänkäkenä, ymmärtämättä aluksi lainkaan mistä oli kysymys.

Onneksi Linda on hyvä selittämään ja neuvomaan asiassa, ja pikkuhiljaa asia alkoi avautua hölmömmällekin.

Kompostointi kerrostalohuoneistossa ja/tai parvekkeella alkoi kiinnostamaan jatkuvasti yhä enemmän eli joka kerta kun tapasin Lindan:)  Olihan se sitten Bokashi itselleenkin saatava testattavaksi, josta saatte tässä kokemukseni.

Ensimmäiseksi kuitenkin varoituksen sana. Seuraavat kuvat eivät ole kovin somia, mutta kuuluvat asiaan, kun kompostoinnista kerrotaan.

Ensimmäinen positiivinen asia, jonka huomasin oli vihannesten lisääntynyt käyttö. Ostin kaikkia mahdollisia juureksia syötäväksi, jotta saisi kuoret Bokashi-ämpäriin. Se siis selvästi vaikuttaa välillisesti myös terveyteen:)

Bokashi-ämpärissä on irrotettava ritilipohja, jonka päälle laitoin aluksi talouspaperiarkin, ettei mm. kahvinporot mene raoista ämpärin pohjalle, johon kerääntyy Bokashi-nestettä, jota käytetään sitten lannoitteena. Laitan tuonne loppuun linkin, josta saat kaikki tarvittavat yksityiskohtaiset ohjeet ja tiedot termistöä myöten.

Juuresten, kananmunien ja sipulien -kuoret sekä kahvinporot pääsivät aina päivän päätteeksi Bokashi-ämpäriin. Kompostointia siis keittiön nurkassa.

Kun olin laittanut biojätteen ämpäriin ripottelin päälle ruokalusikallisen verran Bokashi-rouhetta ja painelin tiiviiksi mukana tulleella lastalla, jotta ilmaa jäisi mahdollisimman vähän.

Kansi kiinni ja suhautus, joka tarkoittaa kannen sulkemisen jälkeen kulman nostoa ja kannen painamista, viimeistenkin ilmojen poistamiseksi.

Nyt tulee tietysti mieleen haju, joka luonnollisesti itseänikin hieman mietitytti. Se oli kuitenkin sellainen makean hapahko – ei paha lainkaan. Maitotuotteet ja liian märkä biojäte kuulemma aiheuttavat hajun, joten en vahingossakaan laittanut niitä. Eikä silloin fermentoituminenkaan onnistu. Siis mikä? Siitä seuraavaksi.
 
Tavoitteena oli saada ämpäri täyteen, mutta kärsimättömänä täytin sen vain osittain. Kahden hengen taloudessa täyttyminen kestäisi todella kauan. Sovinkin jo naapurin kanssa, että tulevaisuudessa kiikuttaisi biojätteensä suoraan minulle 🙂
 
Laitoin muovipussin biojätteen päälle ja jätin fermentoitumaan. Suomeksi sanottuna annoin sen vaan olla pari viikkoa kansi suljettuna. Muovipussia ei olisi tarvittu, jos ämpäri olisi ollut täynnä.
 
Bokashi-nestettä en onnistunut – ainakaan tästä ensimmäisestä satsista – saamaan. Olisiko syynä ollut liian kuiva biojäte vai liian vajaa astia. Toisaalta laitoin alussa myös hajujen pelossa rouhettakin aika reippaasti, joten ehkä sekin oli syynä. Seuraavalla kerralla saan varmasti myös nestettä, joka valutetaan 3-5 päivän välein ämpärin alareunassa olevasta hanasta.

Parin viikon jälkeen jännitti kun Linnanmäellä. Miltä ämpärissä näyttää, mitä sieltä lentää tai kömpii silmille.

Varmuuden vuoksi avasin sen parvekkeella, lasitukset levällään – varmuuden vuoksi.

Yllätys, yllätys! Siellä ei näyttänyt asuvan ketään, eikä edes vierailemassa. Tuoksukin oli se sama aiemmin toteama makeahko-hapahko.

Kuten kuvasta näkyy, edelliseen kuvaan verrattuna, niin kyllä siellä ämpärissä kuitenkin jotain oli biojätteille tapahtunut. Ne olivat siis fermentoituneet. Ämpäriin päättyneiden kasvien varret ja muut olisi voinut pilkkoa tosin vähän pienemmiksi.

Ämpäristä tullut fermentoitunut biojäte sekoitetaan tavalliseen multaan, jolloin siitä syntyy lisää ravinteikasta kasvualustaa uusille istutuksille.

Nyt syksyllä olikin hyvä ajankohta, kun  kesäkukista tyhjentyneiden ruukkujen mullat olisi muuten pitänyt kiikuttaa johonkin taloyhtiön biojäteastioihin tai pensaiden juurille. Nyt ne pääsivät uusiokäyttöön. Kierrätystä siis monella tapaa.

Yritän muistaa myöhemmin kertoa myös kuinka valmis kasvualusta toimi esim. tomaattien kasvatuksessa.

Laitoin laakean muoviastian pohjalle jo kertaalleen käytettyä multaa. Sen jälkeen tyhjensin Bokashi-ämpärin sisällön astiaan ja sekoitin sen huolellisesti vielä erikseen lisäämääni multaan. Suhde oli suunnilleen yhtä paljon multaa ja biojätettä.

Lopuksi vielä pelkkää multaa päälle nk. tulpaksi. Sen verran huolestutti avonainen astia parvekkeella, että oli pakko laittaa vielä harso astian peitoksi. Siltä varalta, jos tulee kärpäsiä tai muita, ei tullut eli turha huoli.

Parvekkeella oli syys-lokakuussa vielä yli +12 astetta lämmintä, joten astia sai jäädä sinne.Tätä astiavaihetta kutsutaan multatehtaaksi, ja sitähän se onkin. Multatehdasta voi säilyttää ihan sisälläkin, sillä päällimäinen multakerros estää tuoksujen tuloa huoneilmaan. Tosin parvekkeellakin sitä voi säilyttää vaikka läpi talven. Lämpötilan laskiessa prosessi vaan pysähtyy, mutta jatkuu taas ilmojen lämmetessä.

Seuraava jännittävä vaihe oli ottaa harso astian päältä ja alkaa varovasti kaivaa multaa. Mitään ei onneksi singahtanut lentoon astiasta.

Ensin ihan vaan päällimmäisen multakerroksen alta kurkistellen, kunnes uskaltautui syvemmälle. Lopuksi kaivoin ja kaivoin, eikä mitään – pelkkää multaa. Da-daa! MULTAA! Omista biojätteistä kerrostalohuoneistossa – uskomaton onnistumisen tunne.

Nyt täyttymässä on jo hyvää vauhtia seuraava Bokashi-ämpäri ja asiaa tarkemmin tutkiessani, tästähän saa ihan oman taiteenlajinsa. Facebookissa Bokashi Suomi -ryhmässä on yli 5.000 jäsentä vaihtamassa kokemuksia ja antamassa toisilleen vinkkejä. Meitä on siis jo monta Bokashiin hurahtanutta. Ai niin, minähän vaan kokeilin 🙂

Kun haluat tietää lisää aiheesta, niin Bokashi Garden sivulta löytyy tarkempaa tietoa mm.  Bokashista ja EM-mikro-organismeista ja kaikesta muusta yksityiskohtaisesti.

Kategoriat: Parvekkeella